Karjalan Liiton puheenjohtaja Markku Laukkanen kommentoi Karjala-lehdessä 22.7.2010 Kirsi Virtasen 7. heinäkuuta esitettyä radio-ohjelmaa, jossa Virtanen tiettävästi mollasi Suomen pakkoluovuttamasta Karjalasta muualle Suomeen joutuneita suomalaisia ja heidän jälkeläisiään oikein raskaimman jälkeen. Laukkanen kirjoitti mm. seuraavasti: "Me toisen ja kolmannen polven karjalaiset olemme saaneet olla onnellisia siellä, missä olemme syntyneet ja kasvaneet, mutta silti me haluamme kantaa karjalaisuutta mukanamme." Karjala-lehdessä on useasti puututtu yleisönosaston kirjoituksissa väärään käsitteeseen toisen tai kolmannen polven karjalainen. Laukkanen tarkoittaa tietysti toisen tai kolmannen polven karjalaisevakoita.

Nähtävästi kansanedustaja Laukkasella ei ole riittävästi aikaa lukea Karjala-lehden yleisönosastoa, kun hän edelleen käyttää tuota virheellistä ilmaisua. Toisen ja kolmannen polven karjalaiset lienevät eläneet vähän Karjalan heimon muodostumisen jälkeen yli tuhat vuotta sitten.

Karjala-lehdessä on keskusteltu siitä, mikä on oikea sana kuvaamaan pakkoluovutetusta Karjalasta muualle Suomeen siirtyneitä ihmisiä. Jotkut ovat puolustaneet pakolainen-sanan käyttöä, jotkut taas vastustaneet. Nykysuomen sanakirjan mukaan pakolainen on henkilö, joka jostakin paettuaan elää vieraalla seudulla. Siksi Suomen pakkoluovuttamilta alueilta pois muuttamaan joutuneita ihmisiä voidaan aivan hyvin kutsua pakolaisiksi. Huonostihan heille olisi käynyt, jos olisivat yrittäneet koteihinsa jäädä valtakunnan rajan siirtyessä nykyiselle paikalleen.

Aluepalautus ry:n ensimmäinen puheenjohtaja Jussi Liikonen on ollut perustamassa yhdistystä nimeltä Suomen Karjalan Pakolaiset. Liiikonen on ymmärtänyt pakolainen-sanan oikean merkityksen. Liikonen muuten vaikuttaa edelleen myös Aluepalautus ry:ssä ns. maanpalautusasiamiehenä.

1.9.2010
Asko Huttunen
Aluepalautus ry:n varapuheenjohtaja