Ryöstömaat-paitaa käsitelleessä kirjoituksessa tuli esille Petsamon alue. Kerrottakoon nyt hieman kirjoittajan käsityksiä Petsamon historiasta.
1860-luvulla Venäjä halusi, että Karjalan kannaksella Rajajoen suussa sijainnut Systerbäckin asetehtaan alue liitetään Venäjään, koska alueella asui tuhansia venäläisiä.
Suomen senaatissa senaattorina (vastaa nykyistä hallituksen ministeriä) siihen aikaan ollut Juhana Wilhelm Snellman piti Systerbäckin alueen liittämistä Venäjään perusteltuna, mutta hän oli sitä mieltä, että Suomen pitää saada tilalle muuta maata. Jonkin verran aiemmin Norja oli estänyt Suomen lappalaisilta näiden perinteisen vapaan kulkuoikeuden Jäämeren rantaan. Snellman ehdotti venäläisille, että Suomi saa korvaukseksi Systerbäckin alueesta yhteyden Jäämeren rantaan. Tsaari lupasi suostua Snellmanin ehdotukseen, mutta keisarillinen Venäjä ei kuitenkaan koskaan laittanut lupausta voimaan. Tähän lupaukseen perustuen vuonna 1917 itsenäistynyt Suomi onnistui vuonna 1920 solmitussa Tarton rauhassa saamaan Petsamon alueen.
Jotkut suomalaiset ovat kuitenkin esittäneet käsityksiä, että Suomelle kuuluisi enemmänkin Jäämeren rantaa kuin vain Petsamo. Parin viime vuoden aikana olen kuullut joidenkin lappilaisten olevan siinä käsityksessä, että kun Suomen suurruhtinaskunnan ja Norjan (Norja oli silloin osa Tanskaa) välistä rajaa käytiin 1800-luvulla, raja käytiin väärin suomalaista osapuolta edustaneen virkamiehen juopottelun takia, mistä seurauksena oli se, että Suomi ei saanut lainkaan Jäämeren rantaa. Noiden lappilaisten käsityksen mukaan norjalainen osapuoli olisi ollut valmis käymään rajan uudestaan, mutta Suomea edustanut taho ei viitsinyt siihen ryhtyä, koska Suomi oli silloin Venäjän osa, ja Venäjällä oli Jäämeren rantaa toisaalla.
Edellä olevaan liittyen on mielenkiintoinen Antti Heikkilän kirjoittaman Anti-myrrysmies-kirjan sivulla 47 oleva teksti: "Kun Suomen ja Norjan rajaa käytiin v. 1826, Suomen etuja valvoi ryssä, arvoltaan eversti ja suuri juoppo. Rajaa käytiin Vesisaaressa ja norjalainen  kantoi konjakkia pöytään ja ryssä joi. Kun eversti oli kypsä, kirjoitti ja piirsi norjalainen Suomen irti Jäämerestä ja ryssä sanoi soromnoo ja pani nimensä alle. Näin meiltä Lapista tapettiin kaikki elämä ja siltä vietiin kaikki kehittymisen mahdollisuus. Sillä ilman merta ei mikään maa elä. Tosin täytyy ryssän eduksi sanoa, ettei hän tätä maata myynyt ainoastaan viinapullosta - hän sai lisäksi 11 hopeaketunnahkaa."
Yllä olevan tekstin vuoden 1826 rajankäynnistä kirjoitti alunperin nimimerkki Teini Ylioppilaslehdessä 1920-luvun lopulla. Nimimerkki Teini kuului Ilmari Turjalle. Urho Kekkonen oli noihin aikoihin Ylioppilaslehden päätoimittajana.
Korostettakoon lopuksi, että yhdistyksemme Aluepalautus ry ei tavoittele Tarton rauhan rajojen palauttamisen lisäksi mitään muuta aluetta Suomelle. Petsamoa siis tavoittelemme, mutta emme mitään muuta osaa Jäämeren rannikosta.

1.8.2010
Asko Huttunen
Aluepalautus ry:n varapuheenjohtaja