Olin Karjalan Liiton järjestämässä Karjalan kysymys -seminaarissa Karjala-talolla 17.6.2010. Aluepalautus ry:n puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja olivat pyytäneet minua menemään paikalle.
Luennoitsijoiksi oli saatu nimekäs joukko. Yleensä teemana kaikilla oli toteamus, että Karjala-kysymys oli Suomessa vuosikausia tabu eli kielletty aihe, mutta että viimeisen 2 - 3 vuoden aikana sanailu Karjalasta on saanut uudet ulottuvuudet eli on ollut pidäkkeetöntä. Valtiovalta, eli eduskunta, hallitus ja presidentti, pitää edelleen asiaa arkana, ja sen avoin käsittely ei saa näissä elimissä minkäänlaista sijaa.
Käsittelen seuraavassa kahden tilaisuuden luennoitsijan esityksiä.
Kansleri Kauko Sipponen edusti kokemuksensa kautta laaja-alaisinta tietämystä siitä, millä tavalla Karjala-kysymys on ollut Suomen poliittisen johdon käsissä. Hän korosti Urho Kekkosen useita yrityksiä Karjalan palauttamiseksi. Kekkonenhan oli valmis menemään niin pitkälle, että lupasi Suomen tunnustavan DDR:n ja antavan maa-aluetta Lapista Norjan rajalta, jos vain Neuvostoliitto antaisi Karjalan takaisin.
 Sitä vastoin presidentti Mauno Koivisto suhtautui palautukseen erittäin kielteisesti. Sipponen jopa letkautti, että Mauno Koivisto länsisuomalaisena ei ymmärtänyt Karjalan merkitystä Suomelle. Kauko Sipponen totesi Koiviston sanoneen, että Suomella on maata muutenkin tarpeeksi. Mietipä lukija, eikö Neuvostoliitolla ollut maata tarpeeksi.
Sipponen totesi, että Suomen poliittinen johto on siis päätynyt odottamaan, että naapurimme osoittaisi olevansa valmis neuvottelemaan alueiden palauttamisesta Suomelle. Hänen mukaansa on outo asenne kuvitella, että neuvottelut aloittaisi luovuttaja eikä vastaanottaja. Sipponen pohdiskeli, olisiko mahdollista löytää sellainen molempia osapuolia hyödyttävä asetelma, josta kumpikin maa katsoisi hyötyvänsä riittävästi. Hän mietti, antaako asenneilmasto Venäjällä tähän valmiutta.
Kauko Sipponen otti esityksessään esille myös venäläisten lukuisat maanostot Suomesta. Samalla hän totesi, että suomalaisilta on pimitetty harkitusti tieto siitä, minkälaiset ehdot Tanska asetti EU-jäsenyydelle. Tanskan ehto oli se, että saksalaiset eivät saa ostaa maata Tanskasta. Tanskan ehto hyväksyttiin.
Osoituksensa siitä, että seminaarin järjestäjät eivät halunneet estää myös toisenlaisia näkemyksiä tulemasta esiin, oli FT Outi Fingerroosin valinta pitämään esitys aiheesta Karjala utopiana.
Sinänsä turkulaisen naistohtorin esitelmä oli piristävä poikkeus, mutta hän ei saanut kuulijakuntaa vakuuttuneeksi esitelmänsä paikkansapitävyydestä. Kovin laimeat aplodit saanut Fingerroos oli kuin turkulainen versio kovin venäläismielisestä dosentista Johan Bäckmaninista

Yrjö Rantanen
Aluepalautus ry
hallituksen jäsen