-
Aluepalautus Putinia vastassa Lappeenrannassa
Aluepalautus ry järjesti 27.05.2010 mielenosoituksen Saimaan kanavan vuokrasopimuksen jatkamisen allekirjoituspäivänä kauppakeskus Gallerian edustalla Lappeenrannassa. Venäläisten kanssa neuvoteltiin kenttätasolla.
Aluepalautus ry, Asko Huttunen(kuva: Etelä-Saimaa - Lukijan kuva: Jesse Pylsy
_________________________________________________
Mielenosoitukseen osallistui 5 yhdistyksen jäsentä. Etelä-Saimaa-lehti kuvasi ja haastatteli meitä. Meiltä kysyttiinmm. että uskommeko Karjalan palautuksen toteutuvan. Vastasimme lehdelle mm. että ilman palautuksen eteen tehtävää työtä se ei ainakaan ole mahdollinen.
Etelä-Saimaan haastattelussa toimme esille myös sen
Lue lisää...
ristiriidan, että Suomi joutuu uuden Saimaan kanavan vuokrasopimuksen mukaan maksamaan entistä enemmän vuokraa, vaikka Venäjä ei maksa mitään oikeudestaan rakentaa maakaasuputki Suomenlahteen.
Valtaosa tapaamistamme ihmisistä suhtautui tempaukseemme positiivisesti. Saimme myös paikalla olleilta Suomeen muuttaneilta venäläisiltä ja muiltakin paikalla olleilta venäläisiltä myönteistä palautetta. Eräs keskustelemaan tullut venäläinen tosin piti palautusta vaikeana, mutta arveli sen tapahtuvan ehkä kahdenkymmenen vuoden kuluessa, jos hän itse pääsee Venäjän presidentiksi.
Yrjö Rantanen kertoi puhelleensa noin seitsemän venäläisen kanssa
palautuksesta ja he kaikki suhtautuivat palautukseen myönteisesti. Yksi tosin jäi miettimään sitä, mitä palautus merkitsisi Viipurissa nyksyisin asuville venäläisille.
Mielenilmaisustamme jäi meille kaikille mukana olleille mitä mieluisin
muistikuva. -
Antti Kaikkosen puheesta Heinjoki-juhlilla 18.7.2010
Kansanedustaja Antti Kaikkonen haluaa järjestöjen kuulemista
ja avointa keskustelua Karjalan palautuskysymyksestä
Kaikkonen vaatii Tarja Halosta ottamaan Medvedevin kanssa esille venäläisten maanostokysymyksen ja suomalaisten vastaavan osto-oikeuden toteutuksen
Kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk.) käsitteli Karjalan palautusta ja venäläisten maanosto-oikeutta sunnuntaina Heinjoen pitäjäjuhlassa Karkkilassa. Kaikkosen isoisä oli lähtöisin Viipurin läänin Pyhäjärveltä. Heinjoki sijaitsee 40 kilometriä Viipurista itään. Ennen viime sotia siellä asui 3600 asukasta.
- Suomen olisi hyvä tehdä jonkinlainen itsetilitys sodan jälkeisestä ajasta. Tilityksessä tulisi käydä läpi Karjalan menetys, siirtolaisten kohtalo ja Suomen suhde Venäjään, Kaikkonen kehotti.
Hän totesi virolaisten käyvän tätä keskustelua koko ajan. Kaikkosen mukaan Suomikaan ei voi lakaista historiaansa maton alle.
- Usein puhutaan vain Karjalan palautuksesta. Mielestäni on parempi puhua Karjalan kysymyksestä. Se laajentaa perspektiiviä. Se merkitsee kotiseutumatkojen esteiden poistamista ja maanvuokraus- ja maan osto-oikeuden saamista suomalaisille Karjalaan sekä Suomenlahden ulkosaarien ja Laatokan avaamista täysmittaiselle matkailulle.
Maanosto-oikeus
myös suomalaisille
Kansanedustaja Kaikkonen totesi, että ei voi olla niin että venäläisillä on täysimittainen oikeus ostaa maata Suomesta, mutta päinvastoin asia ei toimi.
- Presidentti Tarja Halosen on syytä ottaa esille venäläisten maakauppoihin liittyvät asiat Venäjän presidentti Dmitri Medvedevin Suomen vierailun yhteydessä, vaatii Kaikkonen.
Hän toteaa, että nykyisin Suomesta tontin ostaneiden venäläisten taustat jäävät usein hämärän peittoon. Se johtaa erilaisten maksujen laiminlyönteihin ja muihin ongelmiin. Kaikkosen mielestä asia voitaisiin korjata suomalaista asiamiestä käyttäen.
- Tilanne on kohtuuton, kun venäläiset voivat tulla tänne ostamaan maata, mutta suomalaisten on lähes mahdoton ostaa maata Venäjältä.
Venäläisoikeudet
katkolle Suomessa
Kansanedustaja Antti Kaikkosen mielestä Suomen on edellytettävä matkustusturvallisuuden parantamista Venäjällä.
- Ellei näitä asioita ei saada kuntoon, niin venäläisten maanomistus Suomessa on syytä viheltää poikki, Kaikkonen vaatii.
Hän toteaa, että Suomen on puututtava jämäkämmin asioihin. Nykyisellä tavalla hänen mielestään ei voida enää jatkaa.
- Karjalan palautus otetaan esiin aika ajoin ja jokainen meistä on sitä tavalla tai toisella pohtinut ja meillä kullakin on siitä mielipide. Toimia vaaditaan niin maamme poliittiselta johdolta kuin Karjalan Liitoltakin.
- Päätös palautuksesta kuuluu maan ulkopoliittiselle johdolle, mutta järjestöjen ja liitojen sanaa on myös kuultava näissä asioissa, toteaa Kaikkonen.
Karjalan palautus
myös järjestöjen asia
Kansanedustaja Kaikkosen mielestä Karjalan palautus ei ole vain Suomen aloitteen varassa, vaan asia on hänen mielestään laajempi kansainvälinen kysymys.
- Asia on valmis liikahtamaan eteenpäin vasta sitten, kun Venäjä on valmis arvioimaan rajakysymyksiään uudelleen.
- Pidän valitettavana sitä, miten aggressiivista Karjalan kysymys on välillä Venäjän mediassa, Kaikkonen pahoittelee.
Kaikkosen mielestä kansalaistoiminta Karjalan kysymyksessä on merkittävä kansallinen voimavara. Se on hänen mielestään osa ulkosuhteiden ja kansallisen historian käsittelyä ja hoitamista.
Kaikkosen mukaan järjestöjen pitää aika ajoin muistuttaa Suomen valtiojohtoa Karjala-kysymyksestä. Hän haluaa asiaan uudenlaista käsittelyä ja visioita.
- Karjalasta pitää kyetä keskustelemaan ja sen tulisi olla Suomen ja Venäjän käsittelylistalla.
Karjalan kysymys ei ole loppuun käsitelty, Kaikkonen toteaa.
Aluepalautus ry
tarjonnut apuaan
Aluepalautus ry on ajoittain tarjonnut asiantuntemustaan matkailuesteiden poistamiseen, viisumittomuuskokeiluun, Karjalan kysymykseen ja Tarton rauhan rajojen palautustapoihin. Aika ajoin järjestön hallituksen edustajat ovat vierailleet Suomen ulkoministeriössä tekemässä aloitteita asiassa.
Kaksi ja puoli vuotta sitten tehdyn viimeisimmän puolueettoman mielipidetiedustelun mukaan 49 prosenttia suomalaisista kannattaa Suomen ja Venäjän hallitusten välisiä Karjalan palautusneuvotteluja. Arvioiden mukaan kannatus on kasvanut jo reippaasti yli 50 prosentin.
Lasse Koskinen
19.7.2010
Lue lisää...
-
Bravo, bravo, Lasse Koskinen
Yhdistyksemme jäsenen Lasse Koskisen tuotua julki tunnetun kansanedustajan Antti Kaikkosen Heinjoki-juhlilla pitämän puheen hänen tiedotuslinjaansa on moitittu. Ainakin Kaikkonen on pitänyt kummallisena, että Koskinen on lähettänyt puheen sisällöstä tiedotteita hänen kanssaan neuvottelematta. En ymmärrä, miksi Kaikkosella muka olisi oikeus määrätä, mitä hänen sanomisistaan saa kertoa.
Lue lisää...
Koskisen toiminta Heinjoki-juhlien juhlapuheen julkisuuteen saattamiseksi on ollut yhdistyksemme kannalta erittäin hyödyllistä. Aluepalautus ry:n nimi ja tavoitteet ovat tulleet hänen uutisointinsa takia esille ainakin Uuden Suomen ja Uutispäivä Demarin verkkojukaisuissa.
Karjalaisten kesäjuhlien aikaan Karjalan palautusta ajavia karjalaisia nimiteltiin MTV 3:n Huomenta Suomi -ohjelmassa räyhäkarjalaisiksi. Lasse Koskinen lähetti tämän solvauksen johdosta painavaa palautetta MTV 3:lle. Koskisen nimen nyt tultua näkyvästi esiin, katson tarpeelliseksi julkaista hänen palautteensa sivuillamme.
22.7.2010
Asko Huttunen
Aluepalautus ry:n varapuheenjohtaja
Lasse Koskisen palaute MTV 3:lle on seuraavassa:
18.6.2010
Päätoimittaja
Marja Yli-Anttila
MTV3
Hei!
Toimittaja nimitti meitä "räyhäkarjalaisiksi" - Huomenta Suomi 18.6. klo 6.50
MTV3:n Huomenta Suomi -ohjelmassa 18.6.2010 klo 6.50 oli haastateltavana taiteilija
Sari Kaasinen.
Haastattelun yhteydessä vuorossa ollut naistoimittaja nimitti meitä Tarton rauhan
rajojen palautusta edistäviä "räyhäkarjalaisiksi", kun haastattelussa käsiteltiin
Karjalan palautusta.
Kyseinen nimittely ei voi olla ammattitaitoiselta toimittajalta sallittu lipsahdus.
Tällaiseen nimittelyyn ei ole mitään syytä missään yhteydessä. Meitä palautusta
ajavia ei esimerkiksi ole moitittu missään yhteydessä aiemmin räyhääjiksi. Me
harrastamme julkaisutoimintaa, tiedotustoimintaa, yleisötilaisuuksia ja
mielenilmaisuja. Esimerkiksi mielenilmaisujen yhteydessä poliisit ovat kiittäneet
aina toimintaamme, emmekä ole mitenkään tarkkailussa. Karjalaistaustaiset poliisit
käyvät juttelemassa kanssamme.
Asenteellisuus toimittajan työssä on aina hankalaa, etenkin kun toimittaja ei näytä
tuntevan kohderyhmää eli Tarton rauhan palautusta ajavia etujärjestöjä. Palautus on
tätä päivää. Se alkoi 1990-luvun alussa nykyisessä muodossa, joten kysymyksessä ei
ole mitenkään muinaisjäänne.
Noin kolme vuotta sitten tehdyn puolueettoman tutkimuksen mukaan 49 prosenttia
suomalaisista kannatti Suomen alueiden palautusneuvotteluja Suomen ja Venäjän
välillä. Kannatus on nyt siten reilusti yli 50 prosenttia.
Kutsukaa joskus meitä palautusta ajavia haastatteluun, niin huomaatte kuinka fiksuja
ja osaavia me olemme. Aihe kiinnostaa huomattavasti suomalaisia - sen me tiedämme
aivan tarkkaan. Omaan työhöni voi tutustua vaikka 17.6. ilmestyneessä
Karjala-lehdessä. Toisessa jutussani käsitellään Anneli Tainan kannanottoa naisten
kutsuntoihin ja toisessa Kalevan alasampumista 14.6.1940. Että sillä lailla.
Odotamme kutsuanne MTV3:n aamuohjelmaan, uutisiin tai muuhun ajankohtaislähetykseen!
Voimme ennakkoon lähettää teille sitten tausta-aineistoksi valokuvia Karjalasta ja
Petsamosta. Samoin palautuksesta löytyy kokonainen kirja, samoin tarkka matkaopas
rajantakaiseen Suomen Karjalaan.
Terveisin
Lasse Koskinen
liiketoiminnan ja viestinnän kouluttaja, toimittaja. -
II maailmansodan arkistot esiin
II maailmansodan arkistot esiin - Peruuko Medvedjev aiemmat puheensa?
Lue lisää...
Toukokuun 8. päivän Helsingin Sanomien mukaan Venäjän presidentti Dimitri Medvedjev on vaatinut, että toisen maailmansodan aikaiset arkistot tulisi avata, koska ihmisten pitäisi saada tietää koko totuus sodasta.
Toisen maailmansodan voidaan katsoa alkaneen Neuvostoliiton osalta viimeistään 17.9.1939, jolloin puna-armeija hyökkäsi Puolaan reilut kaksi viikkoa sen jälkeen, kun Saksa oli aloittanut sodan Puolaa vastaan. Jos Neuvosto-johdon arkistot avataan tuosta päivästä lukien, sieltä varmasti löytyy selvät todisteet sille, että Neuvostoliitto aloitti talvisodan Suomea vastaan 30.11.1939.
Parisen vuotta sitten presidentti Medvedjev väitti, että Venäjä tai Neuvostoliitto eivät koskaan ole hyökänneet mihinkään. Arkistojen avauduttua hän joutuu perumaan nuo väitteensä, jos haluaa olla edes jonkin verran rehellisen miehen maineessa.
9.5.2010
Asko Huttunen
Aluepalautus ry
varapuheenjohtaja -
Iltalehden evakkotulkinnasta
Lue lisää...Evakotko maahanmuuttajia?
Iltalehdessä 23. maaliskuuta julkaistussa kolumnissaan Anja Snellman väitti, että hänen siirtokarjalaiset vanhempansa olivat maahanmuuttajia. Se ei pidä paikkaansa. Karjalasta ja muilta pakkoluovutetuilta alueilta oman turvallisuutensa takia poistumaan joutuneet ihmiset muuttivat tietystä osasta Suomea muualle Suomeen. Se, että nuo alueet menetettiin naapurimaan Suomeen kohdistaman agression takia, ei muuta tätä asiaa miksikään. Minunkin vanhempani joutuivat poistumaan Karjalasta kahteen kertaan, mutta en ole ilmoisna ikänä kuvitellut, että olisin elänyt maahanmuuttajaperheessä.
Lähetin yllä olevan Iltalehteen, mutta käsittääkseni sitä ei julkaistu. Siksi lähetin sen Karjala-lehteen, joka julkaisikin kirjoitukseni 22. huhtikuuta.
Asko Huttunen
Aluepalautus ry
Tiedotustoimikunta -
Kaikkosen puheesta Heinjoki-juhlilla kirjoittaneet jo monet lehdet
Kansanedustaja Kaikkosen Heinjoen pitäjäjuhlien juhlapuheen Karjalan palautusosuudesta ovat uutisoineet havaintojen mukaan tähän mennessä ainakin Uusi Suomi, Uutispäivä Demari, Keski-Uusimaa ja Keskisuomalainen.
Lue lisää... -
Karjalainen heinäkuu YLEn Ykkösessä
Karjalainen heinäkuu YLE Radio Yhdessä onnistunut ja ontunut tähän mennessä
YLE Radio Yksi –kanavalla pyörii Karjalainen heinäkuu –teemaohjelmasarja. Ohjelmat ovat luonnollisesti aina tekijänsä ja esiintyjien näköinen. Näin ollen sarjan puolivälissä on sekä onnistumisia että epäonnistumisia.
Kirsi Virtasen karjalaispakina sisälsi ärsykkeitä sekä karjalaisille että muille. Sitä voi katsoa kahdesta eri näkökulmasta – joko ottaa sisältö tosissaan tai tarkastella sitä tietoisena ärsyttämisenä, jota ei kannata ottaa tosissaan. Suosittelen jälkimmäistä. Karjala-lehden mielipidepalstalla on kuitenkin kirpeitä kommentteja palautteena.
Taina West tekee ansiokkaita haastatteluja, mutta karjalaisesta syntymätaustastaan huolimatta hän pyrkii saamaan jonkin Karjalaan liittyvän piikin esityksiinsä. Tämä johtunee hänen poliittisesta taustastaan, joten piikkejäkään ei kannata ottaa tosissaan.
Joillekin toimittajille Tarton rauhan rajojen nykyaikainen palautustavoite on kauhistus. Palauttajista yritetään edelleen tehdä kiihkoilijoita tai häiriköitä. Mitään perusteluja ei näille väitteille ei esitetä, koska niitä ei yksinkertaisesti ole.
Toki joidenkin toimittajien puheissa ja ohjelmissa palautus nähdään yhtenä ajankohtaiskysymyksenä. Näin toimittaja on kyennyt lähestymään asiaa ja haastattelemaan kiihkottomasti.
Sarja on puolessa välissä ja varsinaista palautusohjelmaa ei sarjassa ole vielä kuultu. Esa Aallas toki haastatteli ProKarelian päätoimittajaa Veikko Saksia Tallinnassa, mutta tämä oli vain pieni välähdys eikä suuria asiakokonaisuuksia käsitelty.
Sarja on siis tähän mennessä sekä onnistunut että epäonnistunut. Karjalan ja Tarton rauhan rajojen palautusta kierretään kuin kissa kuumaa puuroa, tämähän on toki tuttua jo vuosien varrelta.
Kuukauden loppu näyttää, keskustellaanko palautusasiasta tosissaan ja kattavasti, vai jääkö se edelleen kiertelyn ja kaartelun asiaksi. Palautus on yhä joillekin traumaattinen asia, vaikka yli 50 prosenttia suomalaisista kannattaa Suomen ja Venäjän välisiä Suomen alueiden palautusneuvotteluja.
Lasse Koskinen
16.7.2010
Lue lisää... -
Karjalaisuus perustuu alueeseen
8. heinäkuuta 2010 ilmestyneessä Karjala-lehdessä oli Aluepalautus ry:n entisen tiedottajan Lasse Koskisen laatima kirjoitus Kirvun pitäjäjuhlilta. Kirjoituksen mukaan kyseisillä juhlilla juhlapuheen pitänyt Karjalan Liiton liittovaltuuston 2. varapuheenjohtaja Maija-Liisa Lindqvist väitti puheessaan, että karjalaisuus ei perustu maahan eikä alueeseen vaan se rakentuu perinteen avulla nuoremmille.
Lue lisää...
Toki karjalaisuutta voidaan perinteen avulla jossain määrin välittää nuoremmille, mutta väite että karjalaisuus ei perustu maahan, on perätön. Eihän koko karjalaisuutta olisi syntynyt ilman Karjalan aluetta.
En usko, että karjalaisuus pitkiän päälle säilyy, jos sattuisi käymään niin huonosti, että pakkoluovutetut alueet eivät palaudu Suomelle. Juutalaiset onnistuivat ylläpitämään juutalaisuutta pari tuhatta vuotta ilman omaa aluetta, mutta heidän kohdallaan kyse olikin kansasta eikä heimosta, ja sitä paitsi heillä oli vielä oma uskontonsakin. Siksi emme voi juutalaisuutta esimerkkinä käyttäen väittää, että karjalaisuus säilyy ilman omaa maata.
Nyksyiseen Suomeen jäi osa Karjalasta eli ne alueet, joita nykyisin kutsutaan Etelä-Karjalaksi ja Pohjois-Karjalaksi. Siellä jonkinlainen karjalaisuus luultavasti säilyy, vaikka Suomelta väkivalloin riistetyt alueet eivät palautuisikaan.
Varapuheenjohtaja Lindqvist piti pitäjäjuhlia yhtenä tapana välittää karjalaista kulttuuria. Itsekin pidän pitäjäjuhlia tärkeinä, mutta pelkästään niiden varassa karjalaisuus ei varmasti säily.
Asko Huttunen
Aluepalautus ry
varapuheenjohtaja
Lasse Koskisen tekemässä kirjoituksesta ilmeni myös, että Kirvu-juhlilla Kirvun pitäjäseuran tervehdyksen esitti sen puheenjohtaja Soini Hämäläinen. Hämäläisen mukaan Kirvun nykyviranomaiset ovat pyytäneet järjestämään paikkakunnalla seminaareja ja tulemaan kouluihin kertomaan pitäjän suomalaisesta historiasta. Soini Hämäläisen mukaan valtiovallan pitäisi huomioida tämä, ja näin Karjalan palautus olisi taas lähempänä.
AH:n kommentti siihen, mitä Lasse Koskinen kertoi Soini Hämäläisen puhuneen:
No niin, Hämäläinenkin puhuu palautuksesta, eli hän käsittää, että karjalaisuus perustuu maahan. Aluepalautus ry on lähtenyt palautushankkeessaan siitä, että evakoiden menettämät kiinteistöt palautuvat palautuksen yhteydessä alkuperäisten omistajien perillisille, vaikka asian käytännön toteutuksessa tietysti tulee olemaan paljon vaikeuksia. Kiinteistöjen palautuminen suomalaisomistukseen aiheuttanee sen, että alueella nykyisin asuvat venäläiset eivät voi jäädä paikalleen, jos eivät pääse sopimukseen asiasta maan suomalaisen omistajan kanssa. Toisaalta olen kuullut kirvulaiseltakin taholta, että olisi toivottavaa, että venäläisiä jäisikin alueelle, koska Karjalan jälleenrakentamisessa on paljon työtä.
Asko Huttunen
Aluepalautus ry
varapuheenjohtaja -
Karjalan kannasko ulkomaata 1943 ja 1944?
Helsingin Sanomat 14. heinäkuuta Korpilahden Moksissa asuvasta metsätyömiehestä Jalo Niemisestä. Pääotsikkona kirjoituksessa on: Jalo Niemisen ullkomaanmatkat tuli tehtyä sodan aikana. Tekstistä käy ilmi, että Jalonen sai kutsun puolustamaan isänmaata Karjalan kannakselle vuonna 1943. Myöhempikin teksti viittaa siihen, että hän ei ollut sodan aikana muilla rintamaosuuksilla.
Lue lisää...
Kun Suomi oli vallannut Neuvostoliiton Suomelta talvisodan seurauksena ottamat alueet takaisin, Suomi julisti itsenäisyyspäivänä 1941 menetetyt alueet takaisin Suomeen liitetyiksi. Kannas oli siis Jalosen siellä ollessa Rajajokea myöten Suomea. Jos Jalonen oli ennen kesäkuun yhdeksättä päivää 1944 rintamalla, hän saattoi toki olla pikkuisen ulkomaillakin Rajajoen toisella puolella. Mutta ainakin vuoden 1944 perääntymistaistelut Jalonen kävi Suomessa eikä ulkomailla.
Asko Huttunen
Aluepalautus ry:n varapuheenjohtaja -
Karjalan kysymys - seminaari to 17.06.2010
Karjalan liiton 70 vuotis juhlaohjelmaan kuuluva seminaari torstaina 17.06.2010 Karjala-talolla Helsingissä. Lue lisää tapahtumakalenterista.
Lue lisää...
Sivu 1 / 3